Yhteistyöllä vaikuttavuutta ja säästöjä
Hyvinvointialueelle siirryttäessä meille aukeaa uusi mahdollisuus korjata joitain ratkaisuja, jotka ovat osoittautuneet huonoiksi ja toisaalta kiinnittää huomiota siihen mikä toimii. Olen itse puhunut monen muun aluevaaliehdokkaan tavoin ennaltaehkäisyn puolesta ja palveluiden yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti. Palveluiden yhteensovittaminen ja monialainen yhteistyö tarvitsevat onnistuakseen rakenteita ja toimintatapoja.
FSHKY:sssä ja lähikunnissa on käytössä esimerkiksi lapsi- ja perhelähtöinen Lapset puheeksi -keskustelu ja -neuvonpito, joka on oivallinen esimerkki vaikuttavasta ennaltaehkäisevästä menetelmästä. Menetelmän avulla nostetaan esiin perheen voimavaroja joita pyritään vahvistamaan ja perhe määrittää itse haasteensa sekä sen mitä apua he toivovat tai vastaanottavat. Perheen kanssa lapsen tilannetta kartoitetaan rutiininomaisesti jo ilman, että esiin on noussut haasteita. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokaisen perheen kanssa käytäisiin lapset puheeksi -keskustelu esimerkiksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa, koulussa tai aikuisten omissa palveluissa. Etukenossa toimien perheille on voitu kohdistaa sopivia palveluita oikeasta paikasta oikea-aikaisesti. Menetelmän ansiosta perheiden palveluiden yhteensovittaminen on ollut helpompaa ja "luukuttaminen" on vähentynyt sekä viranomaisten yhteistyö perheen asioissa on lisääntynyt. Perhe ei myöskään jää yksin tilanteessaan, vaan ensimmäinen perheen kohtaava työntekijä ottaa asian hoitaakseen. Yleensä palvelut ovat myös lyhytkestoisempia varhaisemman tuen vuoksi. Forssan seudulla on myös omia Lapset puheeksi -menetelmäkouluttajia, joten osaamista on voitu siirtää edullisesti, tehokkaasti ja laajasti. Menetelmäkoulutuksen suorittaminen esimerkiksi Tampereen yliopistolla maksaa 335€ henkilöä kohden.
Lapset puheeksi -menetelmä on vain yksi esimerkki niistä monista toimivista ja vaikuttavista työtavoista ja -menetelmistä Forssan seudulla. Hyvinvointialueella on varmasti monessa kunnassa hyviä ja vaikuttavia toimintatapoja niin sosiaalihuollossa, kuin terveydenhuollossa, joita ei ole laajemmin otettu käyttöön. Kanta-Hämeen alueella on paljon myös järjestöjä, joilla on merkittävä rooli ihmisten palvelupoluissa ja palvelukokonaisuuksissa. Toivon, että järjestöjen erityisosaaminen ja erilaiset palvelut tulisi huomioiduiksi ja hyödynnetyiksi myös aiempaa tehokkaammin hyvinvointialueilla.
Yhteistyötä yli kuntarajojen on yritetty kokoajan rakentaa kaikkien kuntien ja toimijoiden kesken, mutta uskon hyvinvointialueiden lisäävän sujuvampaa vuoropuhelua. Hyvinvointialue tuo myös enemmän "me" henkeä alueelle ja yhteen hiileen puhaltamista. Onhan meillä tavoitteena olla kaikkein paras hyvinvointialue. Hyödyntämällä jo olemassa olevia toimivia työtapoja ja -menetelmiä lisäämme vaikuttavuutta ja säästämme. Meidän on myös opittava jo tehdyistä virheistä ja huonoista ratkaistuista.
