Viksten: Vastuu on kannettava niin sanoissa kuin teoissa

Sunnuntain lehti oli varsin hämmentävää luettavaa. Ihmettelin Häggmanin tapaa kirjoittaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä. Häggman työskentelee sairaanhoitajana ja kirjoitti, että päihdeongelmista kärsivien hoitaminen tuo mukanaan "lieveilmiöitä". Forssassa on koko ajan hoidettu päihdeongelmista kärsiviä ja järjestetty katkaisuhoitoa, joten olisi ollut vähintäänkin reilua kertoa mitä nämä "lieveilmiöt" oikein ovat. Olen varma, että Häggmannin ajattelemattomat sanavalinnat eivät edusta laajemmin hoitajien näkemyksiä, jotka hoitavat yhtä hyvin jokaisen potilaan ja päihdeongelmien osaltakin ymmärtävät ihmisen tilanteessaan. Kirjoitus kategorisoi, marginalisoi ja leimasi tiettyä ihmisryhmää. Nämä sanavalinnat vaikuttavat ihmisten hakeutumiseen hoitoon ja luo kuvan asenteellisilta hoitajista sekä auttajista. Suomessa on sananvapaus, mutta samalla on kannettava vastuu sanomisistaan. Kielenkäytöllä on monenlaisia merkityksiä meille ihmisille, se voi eheyttää tai hajottaa. Poliitikoilla on mielestäni suuri vastuu siitä, minkälaista keskustelukulttuuria ja puhetapaa luomme yhteiskuntaan. Meillä on yksi puolue, joka syrjäyttää kielenkäytöllään ihmisiä ja toivon, että keskusta ei ole liittymässä tähän joukkoon.

Olen hämmentyneenä seurannut kirjoittelua kirurgian puolustamisesta ja hyvinvointialueen moittimisesta. Muistan kuitenkin Sipilän (kesk) hallituksen, jolloin tuli keskittämis- ja päivystysasetukset, jonka seurauksena FSHKY:ltä vietiin esimerkiksi leikkaustoiminta pois. Keskusta on Forssassa aikoinaan ajanut myös kovasti FSHKY:n yksityistämistä Pihlajalinnalle.

Sunnuntain kolumnissa taas entinen opetusministeri Grahn-Laasonen päivitteli tekemiensä päätösten seurauksia ja samalla ihasteli nykyisen hallituksen tekemiä päätöksiä, kuten sitä, että enää vanhemman lompakko ei määrää koulutusta, kiitos maksuttoman toisen asteen. Koulutuksesta on aiemmilla hallituskausilla leikattu valtavia summia lupauksista huolimatta. Nuo leikkauspäätökset on tehty siitä huolimatta, että on tiedetty jo pitkään oppimistulosten laskusta ja eriytymisestä. Grahn-Laasonen tuo esille myös, että ymmärtää varhaiskasvatuksen merkityksen muun muassa syrjäytymisen ehkäisyssä, mutta samaan aikaan hän opetusministerinä poisti esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden, joka vaikutti juuri heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin ja lapsiin.

Tällä hallituskaudella näitä edellä mainittuja virheitä on korjattu ja aloitettu koulutuksen kunnianpalautus. Tehty politiikka on ollut oikeudenmukaista, joka tasaa ihmisten mahdollisuuksia.

Tämänkaltaisena "tuoreena" ihmisenä politiikan saralla tämä kirjoittelu ja kauniiden sanojen latelu näyttää usein surkuhupaisalta ja jään usein pohtimaan mitä poliitikkojen muistille tai selkärangalle oikein tapahtuu.

Teot kertovat enemmän, kuin kauniit sanat vaalien alla. Me vasemmistossa haluamme hyvinvointia kaikille, emme vain harvoille.