Viksten: Lasten tilanne paranee oikeudenmukaisemmalla politiikalla - ei uudella lastensuojelulailla
Julkaistu Forssan Lehdessä 25.6.2022
Grahn-Laasonen kirjoitti kolumnissaan (FL 21.8) lastensuojelulain uudistamisesta ja esitti sitä yhtenä ratkaisuna lastensuojelun kriisiin. Lastensuojelulain uudistaminen ei valitettavasti lastensuojelun tilannetta ratkaise, vaan Grahn-Laasosenkin mainitsema lasten ja aikuisten peruspalveluihin panostaminen sekä niiden tarjoaminen oikea-aikaisesti. Grahn-Laasonen oli myös huolissaan kodin ulkopuolisten sijoitusten määrän noususta. Kolumnia lukiessani pohdin, että poliittinen muisti on lyhyt, tai sitten päättäjät ovat ymmärtämättömiä tekemiensä päätösten seurauksista.
Syitä sijoitusten määrän nousuun on monia, joita voidaan havaita tarkastelemalla aiempien hallitusten harjoittamaa sosiaalipolitiikkaa. Sosiaaliturvaa on leikattu rankalla kädellä, joka on vaikuttanut negatiivisesti perheisiin ja lasten kasvuolosuhteisiin. Vanhempien haasteet, kun usein valuvat suoraan lapsille. Sosiaali- ja terveyspalveluista on säästetty leikkausten vuoksi, jonka seurauksena juuri peruspalvelut ovat heikentyneet, joka taas on lisännyt raskaampien palveluiden käyttöä - myös sijoitusten. Esimerkiksi päivähoidolla on merkittävä rooli lapsen suojelussa ja vanhemmille tarjottavassa kasvatuksellisessa tuessa. Aiemman hallituksen toteuttama subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen vaikutti negatiivisesti eniten juuri heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä aiemmin tehty virheliike on onneksi nykyisen hallituksen toimesta korjattu palauttamalla subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Grahn-Laasonen nosti esille myös, että oppimistulokset ovat olleet entistä sidonnaisempia perheen taustaan. Lapsen oppimiskykyyn ja -tuloksiin vaikuttaa perheen tilanne ja se millaiset edellytykset lapsen kasvuympäristö kykenee tarjoamaan lapselle. Edelleen, vanhempien haasteet usein valuvat suoraan lapsille. Tämänkään ei pitäisi olla entiselle opetusministerille ihmettelyn aihe ja syitä voidaan lisäksi hakea esimerkiksi aiempien hallitusten toteuttamista leikkauksista, jotka ovat kohdistuneet koulutukseen ja opiskelijoihin. Nykyinen hallitus taas on säätänyt maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, joka aidosti mahdollistaa esimerkiksi sille vähänvaraisen perheen lapselle opiskelun lukiossa.
Tarkastelemalla hyvinvointivaltion syntyä ja historiaa, voidaan huomata, että luomalla edellytyksiä ja mahdollisuuksia heikoimmassa asemassa oleville, voi koko kansakunta kukoistaa. Epätasa-arvoinen politiikka taas tulee jatkossakin näkymään lastensuojelun tilastoissa niin kuluina, kuin sijoituksina. On myös muistettava, että eriarvoisuutta lisäävä politiikka on inhimillisen kärsimyksen lisäksi merkittävä turvallisuusriski meille suomalaisille.
Grahn-Laasosen kolumni oli jopa hieman irvokasta luettavaa, kun samanaikaisesti kokoomus on kertonut vaalilupauksenaan helpottavansa veronkiertoa sekä ilmoittanut kohdistavansa merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan, mikäli ovat ensi kaudella hallituksessa. Tarvitaan enemmän tekoja lasten hyväksi ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa, ei vain kauniita sanoja sunnuntain kolumnissa.
Satu Viksten
Aluevaltuuston varavaltuutettu (Vas.), yksilöjaoston jäsen, sosiaalityöntekijä (VTM)