Johtamisen merkitys

Olen paljon miettinyt millaista osaamista ja ymmärrystä tulevissa hyvinvointivaltuustoissa tarvitaan. On selkeää, että tarvitaan osaamista taloudenhoidosta, poliittisesta toiminnasta, sote- ja pelastusverkosta sekä näiden palveluista, ymmärrystä kokonaisuuksista ja yhteensovittamisesta ym. Listaa voisi jatkaa pitkään. Tarvitaan monenlaista näkemystä, ja erilaiset näkökulmat ovat todellakin tässä vastuullisessa tehtävässä tärkeitä. rikkaus. Toistuvasti törmään ajatuksissani kuitenkin siihen, että suurimmalta osalta tarvitaan ymmärrystä johtamisesta ja muutosprosesseista. Johtamisen ymmärrys on tärkeää, koska tarvitaan muutosjohtamista, talousjohtamista, integroivaa johtamista, henkilöstövoimavarojen johtamista, osaamisen johtamista ja paljon muuta. Sote- ja pelastuspalveluiden uudistus onkin kokonaisuudessaan merkittävä ja iso muutos, jonka läpiviemiseen tarvitaan monenlaista osaamista. Uudistuksessa korostuu muutos ja sen läpivieminen. Muutoksessa taas korostuu henkilöstö, joka tämä muutoksen toteuttaa. Työntekijän näkökulmasta en tiedä mitään turhauttavampaa, kuin ylhäältäpäin määritellyn muutoksen, jonka työntekijä tietää jo valmiiksi toimimattomaksi tai, että se aiheuttaa enemmän haittaa, kuin hyötyä.

Oman pienimuotoisen yritystoiminnan pyörittämiseksi olen saanut koulutusta ja tukea, joka on ollut innostavaa. Yritystoiminta on opettanut minulle valtavasti ja olen voinut tehdä sitä ilman paineita. Minun ei ole tarvinnut niin säntillisesti miettiä alussa tulosta tai tehokkuutta, joka onkin avannut minulle paljon uusia ja erilaisia näkökulmia johtamiseen. Yritystoiminnasta olen ennen kaikkea oppinut ihmisten merkityksen. Olen havainnut, että yritys vaatii toimiakseen osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Mitä paremmin kouluttaa, arvostaa ja motivoi, sitä paremmin pyörii. Tulos ja tehokkuus ovatkin tulleet siitä, kun ihmiset ovat innostuneet ja asiat on tehty sekä suunniteltu yhdessä. Oma menestykseni onkin ollut aina muiden ansiota.

Aluevaltuustossa laaditaan strategia, joka ohjaa toimintaa hyvinvointialueella. Se kuinka tärkeäksi aluevaltuutetut näkevät johtamisen, on myös merkittävässä asemassa, kun strategiaa laaditaan. Pyritäänkö johtamiskulttuuriin, jossa työntekijöillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa kehittämiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon? Ollaanko itse innostuneita ja välitetäänkö eteenpäin positiivista tunnelmaa? Alhaalta ylöspäin johtamisella on merkittävä vaikutus siihen, miten muutokset onnistuvat käytännössä, sekä työntekijöiden työhyvinvointiin. Sote- ja pelastusalalla työn keskiössä on ihminen, sen on oltava myös johtamisessa.

Isoimmat riskit hyvinvointialueilla tuntuu liittyvän juurikin henkilöstön pysyvyyteen ja sen saatavuuteen sekä palkkaharmonisoinnin hintalappuun. Johtamisen tapa on yksi, jolla tähän voidaan vaikuttaa. Puhutaan paljon siitä, että sote- henkilöstö tarvitsee lisää palkkaa, mutta rahaa tähän ei ole. Sosiaali- ja terveysalalla ei ole veto- eikä pitovoimaa. Keskusteluissa sote-henkilöstön kanssa nousee kuitenkin toistuvasti esiin, että haaste on työoloissa, työn kuormituksessa ja työn järjestämisessä. Olisiko aika katsoa tätäkin asiaa toisesta suunnasta ja kysyä tarkemmin henkilöstöltä, millaisia ratkaisuja heillä olisi? Voisiko olla, että palkan lisäämisen sijaan markkinoisimmekin hyvinvointialuetta vaikkapa lyhyemmällä työviikolla samalla palkalla? Lyhennetty työviikko on noussut myös eduskunnassa useamman kerran esille. Lyhennetystä työviikosta on paljon positiivista kokemusta ja on havaittu, että tehokkuus on tämän myötä lisääntynyt. Lyhennetty työviikko vaikuttaisi varmasti henkilöstön kuormitukseen ja sairauspoissaolot vähenisivät, kun työstä ehtisi palautua paremmin. Uskon, että lyhennetty työviikko lisäisi veto- ja pitovoimaa merkittävästi ja auttaisi samalla julkisia palveluita kilpailemaan työvoimasta aivan uudella tavalla. Uskon, että alan koulutukseen ilmestyisi myös aiempaa enemmän hakijoita. Ja tiedän, moni pitää tätä yhä edelleen utopistisena ajatuksena. Voisiko tämä kuitenkin olla kokeilemisen arvoinen jollakin porukalla?

Aluevaltuustossa tarvitaan uudenlaisia ajattelutapoja ja uusia näkökulmia asioihin. Tarvitaan rohkeutta muuttaa asioita, jotka ovat osoittautuneet toimimattomiksi ja rohkeutta kokeilla jotakin uutta.